Heiskanen Anita

Olen syntynyt 1939 Alatornion Könölän kylässä. Kertojanlahjani olen perinyt isoisältäni Hurulan Eetulta, joka aikoinaan vaikutti saarnamiehenä vanhan Alatornion pitäjässä, Karungissa ja laajemmaltikin Lapissa. Hänen kaskunsa ja huumorilla höystetty elämänviisautensa elävät edelleen kansan tarinoissa lappilaisten keskuudessa.
Muistan lapsuuteni lumiset maisemat sekä loputtoman pitkän, ihanan kesän. Hengitin luontoa ympärilläni. Valonsäteet ikäänkuin tunkeutuivat lävitseni, kaamos ei masentanut. Kauneusaistimukset olivat rajattomat. Elämääni sisältyi myös monenlaisia ristiriitoja. Muistan, kuinka mietin lapsena, pitäisikö minun elää valossa vai varjossa. Ajattelin, että elämänenergiani riittää vain varjossa elämiseen ja siten valitsin varjon. Tiedän hyvin, mitä ihmiset tarkoittavat kadun aurinkoisella puolella elämisellä. Se on toivoa ja hauskuutta.
Näin ovat runonikin syntyneet, kimpusta tuoksuvia kukkia vasten pimenevää taivasta.
Esikoisteos Käännän katseeni hiljaisiin metsiin, Pilot-kustannus Oy 2003.