Tuominen Siru

Olen esikoisrunokirjan ”Rakkaus on haurasta lasia” kirjoittanut Siru Tuominen. Olen tehnyt elämäntyöni laboranttina. Avioeron ja eläkkeelle pääsyn jälkeen on ollut aikaa monille uusille harrastuksille, ja kirjoittaminen on yksi niistä mieluisimmista. Kirjoittaminen on myös auttanut jäsentämään elämässäni vastaan tulleita vaikeuksia, ja jopa selviämään niistä.

Runot olen kirjoittanut ns. sydänverellä, ja ne kertovat ihan oikeasta, joskus kipeääkin tehneestä elämästäni. Rakkaus todella on kuin haurasta lasia, ja rikkoontuessaan se haavoittaa pahasti. Ikäkään ei suojele mielenliikutuksilta, eikä varsinkaan estä tekemästä hölmöjä. Asioitten yli pääsee, kun ajattelee niin, että aina ei voi voittaa, joskus vain oppii.

”Mutta totta sekin on, miten timantit hiotaan kovassa kuumuudessa - jos ei olisi ollu elämä helvettiä joskus, ei näitä runoja olisi todennäkösesti koskaan syntyny! HULLUA! kun ajattelee! Kaikkihan me haluaisimme nimenomaan HELPON elämän, mutta silloin ei tule testatuksi kuinka VAHVOJA me lopultakin olemme, vaikka elämä kuinka heittelee! ” Lainaus ystäväni komppauksesta minulle.

Ikä ei myöskään ole este palaville tunteille eikä sille, etteikö voisi aina uudelleen rakastua.