 Ollikainen TuulaAsun Helsingissä. Aloitin kirjoittamalla runon silloin toisen tällöin. Alkuvuonna 2005 sain inspiksen siirtää "tekeleeni" vihosta muistikirjaan. Ei niitä siinä vaiheessa kovin montaa ollut.
Onnittelurunoista kaikki alkoi. Ensimmäinen "kirjani" valmistui lokakuussa 2013. Sen sai kahdeksan henkilöä joululahjaksi. Muutamat kyselivät, milloin ilmestyy seuraava.
Netissä oli alppi.com ja sieltä sai lähettää sähköisiä kortteja. Sinne oli mahdollista kenen tahansa lisätä halutessaan itse tekemiänsä kortteja muiden iloksi ja lähetettäväksi. Minä laitoin pääasiassa aforismeja, onnitteluja, toivotuksia sekä muutaman muun erilaisen, esim. yhden vitsin.
Olen kirjoittanut kymmenen kirjaa, joista kuusi on uudelleen muokattuja "kokoelmia." Jokaisen kirjan (71 nidettä) olen kirjoittanut käsin. "Kirjojani" on 25 eri henkilöllä.
Eräässä kyläpaikassa oli joku vieraista napannut kirjani, avannut sen ja hämmästynyt suuresti. Näin minulle myöhemmin kerrottiin vieraan sanoneen: "Kuinka joku jaksaa nähdä näin suuren vaivan ja vielä kirjoittaa käsin. Ei näitä voi vaan lukaista näihin, täytyy keskittyä ja "ottaa ajatus" mukaan."
Tahdon tuottaa muille hyvää mieltä onnittelurunojen sekä toivotusten myötä. Saatan herättää ajattelemaan aforismin tai minitarinan muodossa.
Aiheet löytävät minut, puen vain niille "vaatteet". Materiaalista ei tule olemaan puutetta, sitä kertyy jatkuvasti. Niin kauan kun kynä kädessä pysyy, niin kauan kirjoitan. Olen mieluummin hiljaa ja annan "tekeleeni" puhua puolestaan.
Vuosien saatossa olen saanut vastata tasaisin väliajoin kysymyksiin:
Milloin lähetät kustantajalle runojasi?
Milloin sulta julkaistaan kirja?
Vastasin heille: "Sen aika tulee, jos on tullakseen."
Nyt sen aika on tullut.
Helsingissä 30.05.2016 Tutustu teoksiin: |
