Kissa Killimau naukaisi sängyn alla ja pakkanen paukkui syntyessäni Pielisjärvellä Pyhän Valentinuksen aamuna 1950. Siitä alkanut maantieteellinen matkani monen paikkakunnan kautta Keski-Pohjanmaalle oli kuitenkin vähäpätöinen verrattuna kantaisieni ja -äitieni vuosituhantiseen vaellukseen Uralin takaa Suomea kohti.
Pietarsaaressa kirjoitin ylioppilaaksi ja Vaasan kauppakorkeassa suoritin ekon kand-tutkinnon. Ateneumiin olisin hakenut, mutta vanhempieni tahto voitti.
Minun ei myöskään tarvinnut odotella mannerjään vetäytymistä pois ennen kuin vaellukseni jatkui Itämeren yli. Olin opiskellut tarvittavat kielet ja nyt oli aika hyödyntää taitoni. Päädyin Hampuriin jossa työskentelin vakuutusyhtiössä mutta myös jatkoin kieliopintoja. Eräänä syksynä kävin Italiassa kaivamassa Herculaneumin kaupunkia laavan alta.
Kompassini osoitti lopulta Ruotsiin. Sain vakituisen toimen saksalaisen lääkeyhtiön pohjoismaisessa toimistossa. Työmatkoja oli usein ja ne suuntautuivat kaikkiin naapurimaihin sekä Balttiaan.. Sehän sopi minulle, vaeltajasielulle ja inspiraation etsijälle! Ruotsissa tapasin pian tulevan avomieheni ja aloimme rakentaa yhdessä taloa Göteborgin ulkopuolelle. Sitä asustamme vieläkin eläkeläisinä, yli kolmen vuosikymmenen jälkeen. Äitini oli oikeassa: ei tämä meidän Iisakin kirkko koskaan valmistu lopullisesti.
Kouluaikana kammoksuin ainekirjoitusta. Monesti minulle jäi vain tyhjä paperiarkki ja tuskainen tunne kun luokkatoverit kantoivat sivukaupalla tekstiä äidinkielen opettajalle. Minua kiinnosti eniten kuvallinen ilmaisu. Helsingin Sanomat julkaisi tuolloin mielellään kuvituksiani mikä merkitsi tervetullutta taskurahaa. Myöhemmin olen harrastanut öljyvärejä, akvarellia, tussipiirroksia ja tietokonegrafiikkaa.
Nykyisin laadin kollaaseja vanhoista kuvista. Samalla tekniikalla aloitin myös runojen nikkaroinnin: leikkelin lehdistä sanoja ja lauseiden katkelmia, sovitellen ne runokertomuksiksi. Kummassakin tekniikassa piilee kiehtova yllätysmomentti – en aavista aloittaessani mihin kertomus vie.
https://www.mediapintahttps://www.mediapintahttps://www.mediapinta
Ennen runokirjaani Kristallit rukiin muruset olen julkaissut kuvakertomukset
Min pensel är blå (Solentro, 2009)
Collagebilderna berättar (Solentro, 2014)
sekä osallistunut ruotsinsuomalaiseen runoantologiaan Ripaus rikkautta (2015) joka sai nimensä yhdestä siinä palkituista runoistani.