Aho Henry

Synnyin Kristiinankaupungissa 18.09.1979. Ensimmäiset elinvuoteni asuin Kaskisissa, josta muutin muutaman vuoden ikäisenä Teuvalle, tarkemmin sanottuna Perälän kylään. Muutaman vuoden Perälässä asuttuamme muutimme toiseen taloon, joka sijaitsi niin ikään Perälässä ja paikassa nimeltään Kytölänloukko. Siellä vanhempani asuvat vielä nykyisinkin.
Ystävystyin nopeasti naapurissamme asuneiden veljesten ja yhden tytön kanssa. Päivät kulutimme melkein poikkeuksetta toistemme seurassa hääräten kaikkea mitä nyt lapset yleensä hääräävät, usein vanhempiemme hermoja koitellen. Ala-asteen kävin Perälässä ja yläasteen Teuvan kirkonkylällä. Ala-asteen ainekirjoituksista en muista juuri mitään, mutta yläasteella, ainakin äidinkielenopettajani mukaan, aineeni olivat suhteellisen hyviä joskin loukkaavia ja liian lennokkaita. Tuota loukkaavuutta olen yrittänyt vähentää, mutta lennokkuudessa ei mielestäni ole mitään vikaa.
Kävin Teuvalla vielä ylimääräisen kymppiluokan. En niinkään nostaakseni arvosanoja, vaan siksi että en oikein tiennyt mihin olisin mennyt. Menin sitten lopulta Vaasan ammattioppilaitokseen koneistuslinjalle. No se koulu meni miten meni enkä minä ainakaan koneistamaan oppinut. Kaikkea muuta opin kyllä vähän liiaksikin. Sitten tie veikin Kauhavalle armeijaan jossa viivyin vuoden ja sen jälkeen hain Vaasan ammattikorkeaan suureksi osaksi varmaan vanhempien vuoksi. Yllätyksekseni pääsin sisään kouluun, vaikka en mitenkään valmistautunut pääsykokeisiin. No siellä sitten oltiin seuraavat kolme vuotta lähinnä opiskelija bileissä juhlien eikä niinkään opiskellen.
Jätin koko homman kesken kolmen vuoden jälkeen ja tein töitä NDT-tarkastajana firmassa, johon olin alun perin mennyt kesätöihin. Palkka oli sen verran hyvä, että ei opiskelu enää juurikaan kiinnostanut. Sitä hommaa tein myös kolmisen vuotta. Jonkin aikaa asustelin vielä Teuvalla, kunnes elämä heitti minut Tampereelle. Tässä vaiheessa aloin oikeastaan kirjoitella hiukan enemmän tosissani. Aluksi kirjoittelin lyhyitä jännitysnovelleja, jotka eivät totuuden nimissä olleet mistään kotoisin. Sitten luin Juha Vuorisen kirjoittaman kirjan. Pidin kirjasta ja ajattelin, että voisin myös kokeilla huumorin kirjoittamista. Siitä se oikeastaan lähti.
Olen kirjoittanut kolme kirjaa. Kaksi ensimmäistä ovat huumorinovellikokoelmia. Nyt tahdoin kuitenkin palata takaisin niin sanotuille juurilleni ja kirjoitin jännitysnovellin. Jos sitä nyt voi jännitykseksi sanoa, mutta hiukan vakavahenkisemmän kirjan kuitenkin. Tarina, josta syntyi kirja Tappamisen Taide, on ollut mielessäni jo vuosia. Oikeastaan niistä ajoista lähtien kun kirjoitin ensimmäiset jännitysnovellit. Kirjoitin sen kuitenkin vasta nyt, sillä minulla ei ollut aiemmin lähimainkaan tarpeeksi taitoa tarinaa kirjoittaa. Varsinkin kun tiesin, että sitä olisi aivan turha yrittää lyhentää novellimuotoon vaan siitä tulisi väkisin romaani. No nyt se on kuitenkin valmis. Aika näyttää mitä tyylisuuntaa kirjoitan seuraavaksi.