Talvitie Ulla

Lähes kymmenen vuotta sitten tekemäni kirje- ja päiväkirjalöydöt äitini asunnossa käynnistivät monivuotisen matkan vanhempieni sota-ajan elämään. Alkuvaiheessa kirjoitin myös muistiin äitini kertomuksia opiskelu- ja sota-ajoilta. Rikasta materiaalia monipuolistin vielä paikallisen historian ja sotakuvausten avulla. Halusin luoda kiinnostavan loogisesti etenevän tarinan aineistoni avulla. Tarinan rakentamisessa osoittautui erityisen vaikeaksi prosessiksi irrottautua kirjeiden tunnetasolla lähelle tulevista asioista ja etäännyttää ne osaksi kokonaisuutta.

Olen pari vuotta sitten eläkkeelle jäänyt yliopiston lehtori. Lapsuuteni elin Outokummussa kuparikaivoksen läheisyydessä. Keravalla olen asunut yli 30 vuotta. Työni liittyi terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen, ja näistä aiheista olen kirjoittanut erilaisia artikkeleita ammattilehtiin ja tieteellisiin julkaisuihin. Elämäntarinan kirjoittaminen on vaatinut uudenlaista paneutumista kieleen ja tekstin rakenteisiin. Kolmen lapseni ja kuuden lapsenlapseni toivon saavan kiinnostavaa tietoa sukunsa vaiheista ja uudenlaista ymmärrystä isovanhempiensa elämään.