Olen kotoisin Asikkalasta, mutta työn perässä myös eri paikkakunnilla asunut rakennusarkkitehti. Stressaava työ ja vaikea elämäntilanne johtivat lopulta siihen, että ollessani 38-vuotiaana lomamatkalla Karibialla sairastuin vakavasti psykoosiin. Ajattelin tuolloin, että minua seurataan ja minusta puhutaan pahaa. Matkan loputtua aloin kuulla ääniä, kärsin unettomuudesta ja kuvittelin mitä ihmeellisempiä asioita. Ensi alkuun ei tiedetty, mikä voimakkaan oireilun aiheutti ja tilaani pidettiin lähinnä työuupumuksena ja masennuksena. Yritin samalla tehdä vielä töitä, mutta yritykset päättyivät usein pitkään sairaslomaan. Irtisanouduin töistäni ja tilanne johti myös avioeroon.
Vasta noin vuoden päästä sairastumisestani muutettuani takaisin kotipaikkakunnalleni sain oikean diagnoosin. Psykoosin aikana olin aloittanut kirjoittamaan runoja. Kokemusta niiden kirjoittamisesta ei aiemmin ollut vaan ne syntyivät jostakin mielen sopukoista. Olen aina ollut taiteellinen ja tuolloin piirsin, maalasin, valokuvasin ja tein käsitöitä. Runot ovat lähinnä rakkausrunoja, sillä olin huumaantunut henkilöstä, joka eli harhoissani ja johon minulla oli jonkinsortin telepaattinen yhteys. Saatuani paremman lääkityksen ja käydessäni terapiassa harhat vähitellen katosivat.
Valokuvaus on kulkenut mukanani jo nuoresta lähtien aktiivisuuden vaihdellessa laidasta laitaan. Kuljen luonnossa usein kamera mukanani. Kaikki kirjani valokuvat ja maalaukset ovat omiani. Matkustan aina tilanteen salliessa ja olen mielestäni ’oman polkunsa tallaaja’.
