Mediapinta Oy
ISBN: 978-952-81-1198-6ISBN: 978-952-81-1193-1ISBN: 978-952-81-1191-7ISBN: 978-952-81-1188-7ISBN: 978-952-81-1182-5ISBN: 978-952-81-1172-6ISBN: 978-952-81-1170-2
Papinkatu 20, 33200 Tampere • (03) 225 9600 (klo 9.00 - 15.00)
ISBN: 978-952-81-1189-4

978-952-81-1189-4

nid.

Sivuja: 206 siv.

Hinta: 43,00 €
(Sisältää toimituskulut Suomeen)


Lisää kirja ostoskoriin


Kerro kirjasta kaverille
Oma sähköpostiosoitteeni

Kaverin sähköpostiosoite

Läpi kovien vuosien

Jorma Veijola

Elämää Etelä-Kymenlaaksossa suuren laman aikana

Sotavuosien jälkeen suomalaiset olivat eläneet lähes koko ajan öljykriisejä lukuunottamatta taloudellisen nousun ja hyvinvoinnin lisääntymisen aikaa. 80-luvun lopussa kasvu vain nopeutui. Sitten kaikki muuttui.
Ensimmäiset merkit antoi vaihtotaseen vaje. Vienti saatiin kasvuun ja tuonti laskuun ihmisten ostovoimaa vähentämällä, mutta hinta oli kova. Ostovoiman leikkaus ajoi kotimarkkinat lamaan. Mahdollisuudet ostaa elintarvikkeita, muita tuotteita ja palveluita vähenivät, konkurssit yleistyivät, työttömien määrä ylitti puolen miljoonan rajan, satatuhatta ihmistä kärsi nälästä, valtion velka ulkomaille lähes kuusinkertaistui, tuloverotus nousi ennätyslukemiin. Suomen lama oli kansainvälistä huippua.
Lamaa kiihdytti itämarkkinoiden katoaminen Neuvostoliiton romahtaessa ja kansandemok- ratioiden kadotessa. Neuvostoliitossa oli nälänhätä. Etelä-Suomessa murroksen huomasi parhaiten ”punaisten torien” muodostumisena.
Samalla kun ostovoimaa leikattiin niiltä, jotka kuluttivat kotimarkkinoilla rahansa, käännettiin tuloja niille, jotka mieluummin sijoittivat rahansa tuottaviin sijoituksiin, vaikka ulkomaille.
Vielä 1990 Etelä-Kymenlaaksolla meni hyvin. Kotka vietti juhlavuottaan ja Haminassa alkoi Tattoo-aika. Satamat uudistuivat, valtatien rakentaminen eteni ja uusia asutusalueita kaavoitettiin. Laman mukana kehitys pysähtyi. 99-luvun alussa suunnitelmat Karhulan Kanjonin kattamiseksi, Kyminlinnan kehittämiseksi ja Merihotellin rakentamiseksi olivat melko pitkällä. Lähes yhtä pitkällä ne ovat tälläkin hetkellä 30 vuotta myöhemmin.

Kunnat selviytyivät, kaikkien asukkaiden kohdalla ei olllut aivan yhtä hyvä tilane. Ostovoiman kadotessa monet yrittäjt olivat ajautuneet konkurssiin, työntekijät työttömiksi ja samanaikaisesti yhteiskunnan tukiverkkoa oli hekennetty. Lama näkyi arjessa. Lasten osalta se näkyi päiväkodeissa ja kouluissa. Ne, jotka pahimpana lamavuotena olivat 10-vuotiaita, ovat nyt parhaassa työiässä, 37-vuotiaita.

Läpi kovien vuosien -teoksessa on kuvattu ihmisten arkielämää Etelä-Kymenlaaksossa. Taustaa on haettu Suomen ja muuun Euroopan tapahtumista.