Kronstadtin kapina 1921

Neuvosto-Venäjän Itämeren laivastossa ja Kronstadtin merilinnoituksessa puhkesi keväällä 1921 kapina, jossa ”Venäjän vallankumouksen ylpeydenaihe” – punalaivaston merisotilaat – vaativat bolshevikkien terroriksi laajenneen ja mielivallaksi kasvaneen vallan kumoamista.
Puna-armeija kukisti kapinan verisesti runsaan viikon kestäneen taistelun jälkeen. Noin 8000 merisotilasta ja Kronstadtissa asunutta siviiliä pakeni Suomenlahden sulavia kevätjäitä pitkin Suomeen, pääosin Terijoelle, josta heidät majoitettiin keskitysleireille ja asutettiin eri puolille maata. Tuhannet kapinalliset menehtyivät meren jäälle, pelastuneet vaikenivat.
Osa kapinallisista palasi Neuvosto-Venäjän amnestialupauksiin uskoen kotimaahansa. Heidän kohtalonsa oli kadota ”vankileirien saaristoon”. Lähes 2000 pakolaista aloitti Suomessa uuden elämän. He osoittautuivat suurimmaksi osaksi työteliäiksi ja taitaviksi ihmisiksi, jotka elivät vaatimattomasti, perustivat perheitä ja saivat lopulta uuden isänmaansa kansalaisuuden.
Kirjamme kertoo Kronstadtin kapinasta ja sen tavoitteista, joidenkin pakolaisten ja heidän jälkeläistensä yksittäisistä kohtaloista, pakolaisuudesta ja suomalaisten asenteista pakolaisia kohtaan.