Mediapinta Oy
ISBN: 978-952-236-299-5ISBN: 978-952-236-079-3ISBN: 978-952-236-436-4ISBN: 978-952-236-332-9ISBN: 978-952-236-364-0ISBN: 978-952-236-038-0ISBN: 978-952-236-046-5
Papinkatu 20, 33200 Tampere • (03) 225 9600 (klo 9.00 - 15.00)
Mäenpää Vilho

Mäenpää Vilho

Olen nivalaista syntyperää oleva maaseudun kasvatti. Kuulun vuosikertaan -47, joten olen kansantaloudellisesti tämän hetken yksi painolasteista. Sodan jälkeen 40-luvun lopulla vietin vauvavuosia ja olin kodiltani huolenpitoa tarvitseva lapsi muiden töiden ohella. Sitten 50-luvulla vartuin sisarusteni kanssa 9-lapsisessa perheessä. Kodin työmäärän loputtomuuden vuoksi perheessä vaadittiin osallistumaan kykyjen mukaan talon töihin. Olosuhteet olivat vaatimattomia, mutta se ei mieltä haitannut, koska ympärillä oli aivan samanlaisia tilanteita. Isäni halusi, että toisten opiskellessa yhden lapsista pitää jäädä kotitaloutta pitämään ja hän katsoi niillä sanoilla minua kohden. Niinpä 60-luvulla työvastuuta kerääntyi vuosi vuodelta harteilleni paljon. Aloin pohtia tulevaisuuttani. Ryhdyin opiskelemaan iltaisin töiden ohella niin kuin pystyin. Lupaukset tuntuivat valheilta. Koin olevani kotiorja. Liian paljon talon töitä kasaantui kohdalleni. Niinpä se synnytti ajatuksen, että täältä täytyy päästä pois. Oli masentavaa jättää talon työt heikoimmille harteille.

Hyvä onni suosi harjoittelu - ja opiskelupaikkojen saannissa. Teknillisen koulun jälkeen työpaikan saanti tuntui lähes varmalta. Niinpä kohdallani alkoi työskentely teollisessa miesvaltaisessa työyhteisössä omine sääntöineen, tapoineen ja kriteereineen.

Perheen perustaminen tuli myös kuvaan mukaan. Vaimoni kanssa olemme saaneet nauttia kahden pojan kehitysvaiheista. Se on ollut upeaa aikaa. Nyt he ovat omissa ammateissaan.

Esimiestyön oppiminen vei muutamia vuosia. Tuskin siihen täysin oppii koskaan. Koen, että taustani oli rasite työssäni, koska minulle vähäpätöiset asiat saattoivat olla kynnyskysymyksiä työyhteisössä. Taustani on puskenut minusta lähes kaiken poliittisuuden ulos ajatuksistani ja tilalle on tullut jonkinlaista poliittista inhoa. Ehkä tämän vuoksi kirjoittaminen tuntuu siltä kuin päähineenäni olisi tilava avaruuskypärä, joka on porattu täyteen avaimenreikiä. Niistä rei`istä katselen eri näkökulmia eri suunnista, toivon mukaan neutraalisti.

Nyt, kun eläkeaikani on aukeamassa, opettelen eri näkökulmien havaitsemista hauskojen tapahtumien muodossa. Valmennusta kirjoitustyöhön olen saanut luovan kirjoittamisen kursseilta. Opettajaltani on ollut Laila Lampinen-Hietikko.

Tutustu teoksiin:

Viagraa netistä ilman reseptiä Cialis