Suomi, rumien miesten maa

Synnyin 31.5.1951 Outokummussa (ent. Kuusjärvi), Pohjois-Karjalassa, suutari/hanuristi -isän ja karjakko-äidin köyhään kotiin, josta jouduin lähtemään ns. kunnan elätiksi, “huutolaiseksi"/kasvattilapseksi Hankasalmelle, Keski-Suomeen n. 2–3 vuoden iässä, ja palasin Outokumpuun 16-vuotiaana. Sieltä tieni vei Imatralle kauppakouluun, sitten töihin Hankoon (Hotelli Regatta), josta Helsinkiin (Hotelli Helsinki). Töitteni ohessa opiskelin iltaisin ja hankin Ressun lukiosta valkolakin, kävin Kriittisen Korkeakoulun ja käväisinpä Pariisissakin Sorbonnen yliopistossa kielikurssilla. Helsingissä, Stadissa, "viihdyinkin" n. 40 vuotta, kunnes koukkasin Someron ja Jyväskylän kautta tänne Varkauteen.

Elämäni on ollut eräänlaista "evakkomatkaa", ja paljon ja monenlaista on kokemusten pakkiin kertynyt. Näitä tuntoja puran usein runoissani – omasta mielestäni olen nk. sanataiteilija; kirjoitan pakinoita mm. radioon, kirjaa ja näitä runon repaleita. Kirjoittaminen tuo minulle syvää iloa ja tyydytystä, vaikka tunnen useimmiten olevani taiteilijana pelkkä diletantti, jopa naiivi. Mottojani ovat: Viisaat istuvat varjossa ja kunpa kuolis terveenä...