Elämän juoksuhaudoissa

Aurinko laskee. Aurasillalta jokea katselen.
Muistoja mieleen tuo kaikki tää. Itsekseni hymyilen.
Voi niitä aikoja nuorekkaita, kun elämää opiskelin.
Lopulta sai se mut Jumalaa etsimään, hänet löysinkin.

Katson perhosta, kotelostaan se kuoriutuu tähän maailmaan.
Kuinka kaunis se onkaan ja lentää minne huvittaa.
Kun olin mä nuori, silloin kuljin miten halusin.
Nyt vyötti mut toinen ja vie minne tahdo en.